Miksi Apex Heatin laskentaan voi luottaa?

18.9.2026

Mihin laskenta perustuu?

Laskenta perustuu kolmeen asiaan: rakennuksen lämpöhäviöiden fysiikkaan, Suomen rakennusmääräyksiin ja tuntitason sää- ja hintadataan.

Lämpöhäviöt lasketaan rakenteittain: ulkoseinät, yläpohja, alapohja, ikkunat, ovet, ilmanvaihto, ilmavuodot ja kylmäsillat. Kunkin rakenteen lämmönläpäisykerroin (U-arvo) haetaan ympäristöministeriön asetuksen 1048/2017 taulukon mukaisesta rakennusajankohdan vertailutasosta. Esimerkiksi ennen vuotta 1976 rakennetun ulkoseinän vertailuarvo on 0,81 W/m²K ja vuoden 2010 jälkeen rakennetun 0,17 W/m²K; ikkunoilla vastaavat arvot ovat 2,8 ja 1,0 W/m²K.

Rakenteen ikää ei oleteta rakennusvuodesta suoraan. Jos rakenne on vanhempi kuin sen tyypillinen uusimisväli, sen oletetaan olevan uusittu, mutta vain yhden uusimisvälin takaiselle määräystasolle, ei nykytasolle. Näin vanha rakennus ei saa paperilla parempaa eristystä kuin uudempi.

Lämmitystarve, lämmin käyttövesi, sähkönkulutus ja lämpöpumppujen toiminta lasketaan joka tunnille käyttäen rakennuksen sijainnin säädataa. Vuositason luvut ovat näiden tuntien summia.

Mistä lähtötiedot tulevat, jos käyttäjä ei syötä mitään?

Rakennuksen tiedot haetaan avoimista rakennus- ja paikkatietorekistereistä. Rekisteristä saadaan rakennustyyppi, rakennusvuosi, lämmitysmuoto, kerrosala, kerrosluku ja tontin rajat, joista ohjelmisto laskee ulkovaipan pinta-alat. Näin ohjelmisto pystyy tuottamaan ensimmäisen laskelman yli kolmelle miljoonalle suomalaiselle rakennukselle pelkän osoitteen perusteella.

Jos rakennuksella on allekirjoitettu energiatodistus, sen tiedot ohittavat rekisteritiedot: rakennusvuosi, rakennustyyppi, lämmitysmuoto, lämmitetty ala ja ilmanvaihtojärjestelmä luetaan todistuksesta.

Käyttäjälle näytettävä arvio on täsmälleen se arvo, jota laskenta käyttää, jos kenttä jätetään tyhjäksi. Arvio ja laskenta tulevat samasta koodista, joten käyttäjä, joka hyväksyy jokaisen arvion, saa täsmälleen arvioiden kuvaaman laskelman. Lomakkeessa arvio on merkitty sanalla Arvio ja laskennassa käytetty arvo sanalla Laskettu.

Käyttäjän syöttämä arvo ei koskaan muuta oman kenttänsä arviota, mutta se muuttaa muiden kenttien arvioita. Kun lämmitysmuodoksi vaihdetaan öljy, lämmönjakotavan ja kattilan hyötysuhteen arviot päivittyvät, mutta lämmitysmuodon oma arvio pysyy rekisterin arvona. Näin arvio on aina riippumaton ehdotus, ei käyttäjän syötteen kaiku.

Miten mitattu kulutus otetaan huomioon?

Kun käyttäjä syöttää rakennuksen toteutuneen lämmönkulutuksen, ohjelmisto ei korvaa mallia luvulla, vaan sovittaa mallin lukuun. Ensin ohjelmisto ratkaisee, millä ilmanvaihdon ilmavirralla ja ilmavuotoluvulla malli tuottaisi mitatun kulutuksen, ja laskee rakennuksen uudelleen näillä arvoilla. Sen jälkeen lämpöhäviöt skaalataan niin, että tilalämmityksen summa osuu täsmälleen mitattuun lukuun. Lämpimän käyttöveden osuus ei skaalaudu, koska se riippuu asukasmäärästä eikä rakenteista.

Mitattu kulutus vaikuttaa kaikkeen sen jälkeen laskettavaan. Lämpöpumpun mitoitus, tuntikohtaiset energiakustannukset ja toimenpiteiden säästöt lasketaan sovitetusta kulutuksesta, joten ne kuvaavat juuri tätä rakennusta. Ilman mitattua kulutusta samat luvut lasketaan rekisteritiedoista arvioidulle rakennukselle, jolloin tulos kuvaa rakennuksen ikäluokalle tyypillistä rakennusta. Arvion ja mittauksen eron ohjelmisto kohdistaa ensisijaisesti ilmanvaihtoon ja ilmavuotoihin, ei rakenteiden U-arvoihin.

Jos käyttäjä ilmoittaa myös kulutusvuoden, mitattu kulutus normeerataan lämmitystarvelukujen avulla vertailuvuoteen, jotta leuto tai kylmä talvi ei vääristä säästölaskelmaa.

Miten energian hinta lasketaan?

Sähkö hinnoitellaan joka tunnille: kulutus kerrotaan tunnin pörssihinnalla, johon lisätään rakennuksen jakeluverkkoyhtiön siirtotariffi ja sähkövero. Siirtotariffi valitaan verkkoyhtiön ja rakennuksen huipputehon perusteella, joten lämpöpumpun tehonlisäys näkyy tariffiluokassa. Kaukolämpö hinnoitellaan rakennuksen kaukolämpöyhtiön hinnaston mukaan, ja öljylle, kaasulle ja puulle käytetään toteutuneita hintasarjoja.

Arvonlisävero otetaan huomioon kohteen tilanteen mukaan, ja sama verokäsittely koskee sekä investointia että käyttökustannuksia, joten ne ovat keskenään vertailukelpoisia. Käyttäjä voi korvata minkä tahansa hinnan omalla arvollaan, esimerkiksi yhtiön oman sähkösopimuksen hinnalla.

Miten kannattavuus ja suositus lasketaan?

Jokaiselle ratkaisulle lasketaan investointi, ensimmäisen vuoden säästö, lämpöpumpun vuosihyötysuhde ja nettonykyarvo. Nettonykyarvon tuottovaatimuksena käytetään rakennuksen sijainnin kiinteistötuottoa tai sen puuttuessa 7 prosenttia. Käyttäjä voi asettaa tuottovaatimuksen itse.

Suositus ei ole aina suurin nettonykyarvo. Ennen vertailua ohjelmisto poistaa ratkaisut, joita ei voi toteuttaa: maalämpö jää pois, jos tontti on maanalaisen kaavoituksen alueella tai jos tarvittavat porakaivot eivät mahdu tontille. Poistettujen ratkaisujen luvut lasketaan ja näytetään silti, jotta käyttäjä näkee, mitä jäi pois ja miksi.

Eräässä helsinkiläisessä 1950-luvun kerrostalossa maalämpö-ilmavesihybridin nettonykyarvo oli 302 301 euroa ja ilmavesilämpöpumpun 195 188 euroa. Ohjelmisto suositteli ilmavesilämpöpumppua, koska tontti on maanalaisen kaavoituksen alueella eikä sinne saa porata, vaikka tontille olisi mahtunut yhdeksän kaivoa.

Miten porakaivot mitoitetaan?

Porakaivojen määrä ei ole pinta-alan jakolasku, vaan sijoittelutehtävä tontin polygonissa. Ohjelmisto sijoittaa kaivot kolmiomaiseen ruudukkoon tontin rakennettavalle alueelle, josta on vähennetty etäisyys rakennukseen ja tontin rajaan, ja etsii noin 200 simulaatiolla asetelman, johon mahtuu eniten kaivoja. Porauskaluston tarvitsema tila tarkistetaan erikseen, koska kaivoa, jonka viereen ei pääse, ei voi porata.

Kaivojen syvyys ja lukumäärä valitaan simuloimalla syvyys- ja lukumääräyhdistelmiä, ja maaperän lämmöntuotto metriä kohden riippuu alueesta ja syvyydestä. Tulos kertoo, montako kaivoa rakennus tarvitsee, montako tontille mahtuu ja mitä poraus maksaa. Lue lisää porakaivojen mitoituksesta.

Tarkistaako ohjelmisto virheelliset lähtötiedot?

Tarkistaa. Ohjelmisto ajaa jokaiselle rakennukselle neljä tarkistusta ja liittää tulokseen varoituksen, jos luku on Suomen rakennuskannalle epäuskottava:

• Lämmönkulutus yli 300 kWh lämmitettyä neliömetriä kohden antaa varoituksen ja yli 500 kWh virheen.
• Lämmöntalteenoton säästö, joka ylittää lämmönkulutuksen, on aina virhe.
• Alle 50 neliömetrin rakennus merkitään, koska kiinteät kustannukset ja E-luvun laskenta antavat sille harhaanjohtavia lukuja.
• Lämmityskustannus yli 25 senttiä kilowattitunnilta antaa varoituksen ja yli 40 senttiä virheen.

Varoitus ei muuta tulosta eikä estä laskentaa. Se kertoo käyttäjälle, mitä kannattaa tarkistaa: mittarilukema, pinta-ala tai hinta.

Miten energiatodistus lasketaan?

Energiatodistuksen E-luku lasketaan ympäristöministeriön asetuksen mukaisilla taulukoilla ja säävyöhykkeen vertailusäällä, ei rakennuksen sijainnin toteutuneella säällä. Sama laskenta ajetaan jokaiselle toimenpideskenaariolle, joten energialuokka ennen ja jälkeen investoinnin on vertailukelpoinen.

Valmis todistus muunnetaan ARA:n energiatodistusrekisterin tiedostomuotoon ja lähetetään rekisteriin ohjelmistosta. Jos todistuksesta puuttuu rekisterin vaatima tieto, lähetys pysähtyy virheeseen sen sijaan, että puutteellinen todistus lähetettäisiin.

Onko laskenta dokumentoitu?

On. Laskentamoottorin jokaisesta vaiheesta on dokumentti, joka kertoo, mitä vaihe laskee, mistä lähtötiedoista, millä oletuksilla ja mitkä ovat sen tunnetut rajoitukset. Dokumentaatio viittaa suoraan laskentakoodin funktioihin, ja automaattinen tarkistus varmistaa jokaisen koodimuutoksen yhteydessä, että viittaukset ja luvut vastaavat koodia. Dokumentaatio on Apex Heatin asiakkaiden käytettävissä myös tekoälyavustajan kautta.

Laskentamenetelmät pohjautuvat toimitusjohtaja Jussi Vimparin tutkimustyöhön Aalto-yliopiston kiinteistötalouden tutkimusryhmässä. Asiakkaidemme insinöörit ovat verranneet laskelmia toteutuneisiin lämpöpumppu- ja energiatehokkuushankkeisiin. Lue, miten investoinnin kannattavuus lasketaan.

Mitä laskenta ei tiedä?

Laskenta ei tiedä rakennuksesta enempää kuin rekisterit, energiatodistus ja käyttäjä sille kertovat. Rekisterin rakennusvuosi voi olla väärä, rakenne on voitu uusia ilman että se näkyy missään, ja U-arvon vertailutaso on aikakauden oletus, ei mittaus. Ilman mitattua kulutusta tulos on mallinnettu arvio, jonka tarkoitus on kertoa oikea suuruusluokka ja toimenpiteiden keskinäinen järjestys, ei kilowattitunnin tarkkaa lukua.

Siksi ohjelmisto on tehty konsultille, joka tuntee rakennuksen. Konsultti syöttää mitatun kulutuksen, remonttivuodet ja tiedossa olevat rakenteet, ja laskenta tekee loput samalla tavalla joka kerta. Lauttasaarelaisessa taloyhtiössä juuri tehdyn ikkunaremontin huomioiminen pienensi maalämpöhankkeen kustannusarviota 100 000 euroa. Lue esimerkki.

Kuka käyttää Apex Heatia?

Ohjelmistoa käyttävät muun muassa A-Insinöörit, AFRY, FCG, Retta, Sustera ja Sweco. Espoon Asunnoille laskettiin yli 1 200 rakennuksen kanta ja Balder Finlandille osa sen liikekiinteistöistä. Isännöintiliitto valitsi Apex Heatin energiakartoituksen potentiaalisimpien taloyhtiöpalveluiden joukkoon vuonna 2024. Katso asiakasreferenssit.