Woman Invests In Cryptocurrency

Laskenta-algoritmimme arvioi optimaalisen lämmitystavan rakennuksen tietojen perusteella

Kannattaako talo lämmittää maalämmöllä tai ilmavesilämpöpumpulla? Millä keinoin lämpöhäviöitä voi pienentää? Onko aurinkosähköjärjestelmä kannattava investointi?
Laskurimme auttaa hahmottamaan oman rakennuksesi potentiaalin:
 Woman Invests In Cryptocurrency

Investoinnin kannattavuuden arviointi

Tyypillisessä omakotitalossa maalämpöjärjestelmä tai ilmavesilämpöpumppu maksaa noin 10-30 000 €, mutta sillä on mahdollista saavuttaa jopa 1,5-3 000 € vuotuiset säästöt lämmityskuluissa.

Onko tämä siis kannattavaa? Riippuu siitä onko rakennuksen omistajalla rahaa investoinnin tekemiseen, tai mahdollisuus saada lainaa. 10-15 vuoden lainalla on jo mahdollista, että lainanhoitokulut ovat pienemmät kuin lämpöpumpun tuottama säästö, jolloin vuotuiset lämmityskustannukset pienenevät samantien. Tämä jos mikä on hyvin kannattavaa.

Asuinkerrostaloissa ja kaupallisissa kiinteistössä lämmityksen osuus hoitovastikkeesta on yleensä noin 1-2 €/m² kuukaudessa, kun koko hoitovastike on noin 5-6 €/m²/kk. Lämmityksen osuutta on mahdollista pienentää jopa 70%, keskimäärin noin eurolla, vaihtamalla lämmitys maalämpöön tai ilmavesilämpöpumppuun. Investointi on tyypillisesti mahdollista kattaa noin 0,5-1 €/m²/kk pääomavastikkeella, jolloin kuukausikustannuksissa tulee samantien säästöä.

Me suosittelemme optimaalista lämmitysmuotoa huomioiden lämpöpumpun elinkaaren aikaiset säästöt verrattuna investointihintaan, eli tuottaako investointi puhdasta säästöä (tai voittoa) elinkaarensa aikana. Tyypillisesti voittoa alkaa kertymään noin 10 vuoden takaisinmaksuajan jälkeen. Rakennuksen energiainvestoinneilla on yleensä monien kymmenien vuosien elinkaari.

Teknisesti käytämme nettonykyarvo-mittaria (NPV) huomioiden rakennuksen sijainnin perusteella arvioitu tuottovaatimus (Suomessa keskimäärin 7%). Esimerkiksi, jos säästötilin tuotto on 0,5%, vähäriskisen rahastosijoituksen tuotto 2% ja asuntosijoituksen tuotto 4%, niin investointi lämmitysjärjestelmään on huomattavasti parempi vaihtoehto. Maalämpöjärjestelmän tai ilmavesilämpöpumpun vuotuinen tuotto voi helposti ylittää 10%, mikä tekee siitä huomattavasti kannattavamman ja turvallisemman sijoituksen, sillä lämmitykselle on aina kysyntää.

 Man With Gift Card

Kannattaako sinun vaihtaa lämpöpumppuun tai lisäeristää rakennustasi?

Katso puolueeton arviomme jo pelkän osoitteen perusteella. Laskelma tarkentuu, mikäli esimerkiksi tiedät tarkan rakennuksesi nykyisen lämmönkulutuksen.

 Man With Gift Card

Mistä tiedämme, että laskurimme toimii?

Laskentamme pohjalla on viimeisin tutkimustieto siitä, miten lämpöhäviöt, lämmöntuotanto ja lämpöpumppujen toiminta tulee arvioida. Työmme pohjautuu toimitusjohtajamme, tutkijatohtori Jussi Vimparin tutkimustyöhön Aalto Yliopiston kiinteistötalouden tutkimuslaitoksella. Rakennusten energiatehokkuutta myös säätelee eri aikakausien määräykset ja tekniset vaatimukset, joiden perusteella eri ikäisiä rakennuksia voi verrata nykyisiin standardeihin.

Teemme yhteistyötä lukuisten energiayhtiöiden, insinööritoimistojen ja isännöintitoimistojen kanssa, ja heidän johtavat insinöörinsä ovat todenneet laskelmiemme olevan erittäin tarkkoja mallinnuksia, kun niitä verrataan toteutuneisiin tai muihin tarkkaan tehtyihin suunnitelmiin energiatehokkuus- ja lämpöpumppuprojekteista.

Emme aina tiedä aivan tarkalleen jokaista yksityiskohtaa rakennuksesta, eikä välttämättä rakennuksen omistajakaan tiedä. Tarkoitus ei olekaan tehdä millintarkkaa laskelmaa täysin tarkoista kWh- tai hyötysuhdelukemista, vaan antaa oikeaa suuruusluokkaa oleva arvio siitä, mitä investointeja energiatehokkuuteen on mahdollista ja kannattavaa tehdä.

Rakennuksen tiedot laskelman lähtökohtana

Helpottaaksemme käyttäjiemme elämää arvioimme rakennuksen tiedot avoimien tietokantojen perusteella. Näin saamme ensimmäisen laskelman tehtyä rakennuksesta pelkän osoitteen perusteella.

Jotkin kaupungit ovat avanneet rakennustietokantansa yksityiskohtaisesti, jolloin tarvittavat tiedot ovat avoimesti saatavilla. Muussa tapauksessa käytämme erilaisia sijaintiin perustuvia lähteitä, kuten posti-alueiden keskiarvoja, arvioimaan rakennuksen tietoja, joita käyttäjä voi sitten tarkentaa. Näiden tietokantojen avulla olemme pystyneet arvioimaan yli 3 miljoonan suomalaisen rakennukset laskentaan tarvittavat tekniset tiedot.

Lämmöntuotannon ja -kustannusten arviointi

Rakennuksen lämpöhäviöt määrittävät sen energiantarpeen. Noin viidenneksen siitä kattaa ihmisten, auringon ja sähkölaitteiden tuottama lämpöenergia. Loppu täytyy jollain muulla - Suomessa yleensä sähköllä, kaukolämmöllä tai öljyllä. Usein pientaloissa käytetään lisäksi takkaa tai ilmalämpöpumppua lisälämmityslähteenä.

Laskelmissamme huomiomme kaikki lämpöhäviöt ja -lähteet tuntitasolla hyödyntäen paikallista säädataa sekä paikallisia energianhintoja, niin sähkönsiirron kuin paikallisen kaukolämmönkin osalta.

Lämpöhäviöiden ja lämmöntuotannon arviot tehdään tuntikohtaisesti vuositasolla rakennuksen teknisten tietojen perusteellaLämpöhäviöiden ja lämmöntuotannon arviot tehdään tuntikohtaisesti vuositasolla rakennuksen teknisten tietojen perusteella

Lämmöntuotannon korvaaminen lämpöpumpulla

Seuraavaksi arvioimme, kannattaisiko rakennuksen lämmöntarve tuottaa lämpöpumpulla nykyisen lämmitysmuodon sijaan. Lämpöpumpun käyttämä energia tulee sähköstä, joten alkuperäinen lämmönkulutus muuttuu sähkönkulutukseksi. Tässä oleellista on se, että ostettavan energian määrä pienenee lämpöpumpun hyötysuhteen verran, eli lämpöpumppu osaa tuottaa tarvittavan lämmön huomattavasti vähemmällä ostoenergialla.

Lämpöpumpun hyötysuhde perustuu sen kykyyn siirtää lämpöä sen sijaan, että se itse tuottaisi lämpöä. Eli lämpöpumppu käytännössä siirtää lämpöä sisäilmaan maahan poratuista lämpökaivoista tai ympäröivästä ulkoilmasta. Prosessin pyörittämiseen tarvitaan sähköä, mutta tarvittava sähkömäärä on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi suoran sähkölämmityksen vaatima energia.

Jos aikaisemmin rakennuksessa oli sähkölämmitys, niin kokonaissähkönkulutus pienenee lämmityksen osalta hyötysuhteen mukaisesti. Muussa tapauksessa rakennuksen sähkönkulutus kasvaa, mutta lämmityksen, eli esimerkiksi kaukolämmön tai öljyn tarve häviää kokonaan. Säästöt lasketaan vertaamalla nykyisen lämmityksen ja lämpöpumpun energiankulutuksen kustannuksia paikallisten energiahintojen perusteella, ottaen huomioon mm. lämpöpumppujen huoltokustannukset, jotka ovat matalat ja ennakoitavat.

Hyötysuhde mitataan yleensä COP-arvolla (Coefficient of Performance). Esimerkiksi COP-arvo 4 tarkoittaa, että jokaista käytettyä kilowattituntia sähköä kohden lämpöpumppu tuottaa 4 kilowattituntia lämpöä. Tämä tekee lämpöpumpusta paljon tehokkaamman verrattuna muihin lämmitysmuotoihin, koska se pystyy tuottamaan enemmän lämpöä vähemmällä energialla. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaakin, että tulevaisuuden lämmitysjärjestelmä tulee pohjautumaan lähes kokonaan lämpöpumppuihin, koska sähkö voidaan tuottaa puhtaasti ja edullisesti, ja se kannattaa muuttaa lämmöksi lämpöpumpuilla korkean hyötysuhteen takia.

Lämpöhäviöiden pienentäminen

Laskemme rakennuksen lämpöhäviöt olettaen, että eristävät rakenteet täyttäisivät nykyiset matalaenergiatalon vaatimukset. Näin saamme optimaalisen lämmönkulutuksen ja lämmityskustannukset, mikäli lisäeristykseen tai uusiin ikkunoihin tehtäisiin tarvittavat investoinnit.

Esimerkiksi vuosituhannen vaihteen määräyksiin verrattuna nykystandardien ikkunat vähentävät lämpöhäviöitä yli puolella, yläpohjan lisäeristäminen 60%:lla, ja seinien lisäeristäminen 40%:lla. Vanhemmilla rakennuksilla säästöt ovat vielä suurempia.

Harjakattoisissa kohteissa usein lisävillan lisääminen on edullista ja hyvin kannattavaa. Muissa tapauksissa saatetaan joutua uusimaan pintamateriaaleja ja rakenteita, mikä on tyypillistä myös seinien lisäeristämisessä. Tämä lisää kustannuksia ja usein toimenpide kannattaa ajoittaa muutenkin tarpeellisen remontin yhteyteen. Ikkunoiden ja ovien vaihtaminen on helpompaa, ja ne tuovat usein merkittäviä hyötyjä vetoisuuteen ja äänieristykseen samalla.

Ilmanvaihdon häviötä voidaan pienentää lämmöntalteenotolla, jos rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Myös vanhempia järjestelmiä kannattaa uusia, sillä hyötysuhteet ovat kasvaneet merkittävästi. Lämpimän veden käytön pienentämisen osalta kustannustehokas vaihtoehto on uusia vesikalusteet.

Aurinkosähköpaneelit

Aurinkopaneeleilla voidaan kattaa usein noin 10-20% vuotuisesta sähkönkulutuksesta, sillä säteily painottuu pääosin huhtikuun ja syyskuun väliseen aikaan. Tyypillisessä omakotitalossa tämä tuottaa joidenkin satojen eurojen vuotuisen säästön sähkökuluissa.

Aurinkosähköjärjestelmän kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi sähköenergian hinta ja se, kuinka paljon tuotannosta itse kulutetaan. Omaan käyttöön tuotetun sähkön arvo on sähkön kokonaishinta (sähköenergia, sähkön siirto ja sähköverot), kun verkkoon myydystä sähköstä saadaan korvauksena vain sähköenergian hinta.

Keskeisenä tekijänä on se, kuinka hyvin auringonsäteily kohtaa sähkönkulutuksen. Laskemme tämän käyttäen arvioitua sähkönkulutusta ja paikallista säteilydataa tuntitasolla. Tämän pohjalta pystymme arvioimaan rakennukselle sopivaa aurinkojärjestelmän kokoa ja kannattavuutta.

 Businessperson Completed All Tasks

Aloita oma energiaremontti

Katso puolueettomat suosituksemme pelkän osoitteen perusteella.

 Businessperson Completed All Tasks