Laskenta-algoritmimme arvioi optimaalisen lämmitystavan rakennuksen tietojen perusteella

Investoinnin kannattavuuden arviointi

Tyypillisessä omakotitalossa maalämpöjärjestelmä tai ilmavesilämpöpumppu maksaa noin 10-30 000 €, mutta sillä on mahdollista saavuttaa jopa 1,5-3 000 € vuotuiset säästöt lämmityskuluissa.

Onko tämä siis kannattavaa? Riippuu siitä onko rakennuksen omistajalla rahaa investoinnin tekemiseen, tai mahdollisuus saada lainaa. 10-15 vuoden lainalla on jo mahdollista, että lainanhoitokulut ovat pienemmät kuin lämpöpumpun tuottama säästö, jolloin vuotuiset lämmityskustannukset pienenevät samantien. Tämä jos mikä on hyvin kannattavaa.

Asuinkerrostaloissa ja kaupallisissa kiinteistössä lämmityksen osuus hoitovastikkeesta on yleensä noin 1-2 €/m² kuukaudessa, kun koko hoitovastike on noin 5-6 €/m²/kk. Lämmityksen osuutta on mahdollista pienentää jopa 70%, keskimäärin noin eurolla, vaihtamalla lämmitys maalämpöön tai ilmavesilämpöpumppuun. Investointi on tyypillisesti mahdollista kattaa noin 0,5-1 €/m²/kk pääomavastikkeella, jolloin kuukausikustannuksissa tulee samantien säästöä.

Me suosittelemme optimaalista lämmitysmuotoa huomioiden lämpöpumpun elinkaaren aikaiset säästöt verrattuna investointihintaan, eli tuottaako investointi puhdasta säästöä (tai voittoa) elinkaarensa aikana. Tyypillisesti voittoa alkaa kertymään noin 10 vuoden takaisinmaksuajan jälkeen. Rakennuksen energiainvestoinneilla on yleensä monien kymmenien vuosien elinkaari.

Mistä tiedämme, että laskurimme toimii?

Laskentamme pohjalla on viimeisin tutkimustieto siitä, miten lämpöhäviöt, lämmöntuotanto ja lämpöpumppujen toiminta tulee arvioida. Työmme pohjautuu toimitusjohtajamme, tutkijatohtori Jussi Vimparin tutkimustyöhön Aalto Yliopiston kiinteistötalouden tutkimuslaitoksella. Rakennusten energiatehokkuutta myös säätelee eri aikakausien määräykset ja tekniset vaatimukset, joiden perusteella eri ikäisiä rakennuksia voi verrata nykyisiin standardeihin.

Teemme yhteistyötä lukuisten energiayhtiöiden, insinööritoimistojen ja isännöintitoimistojen kanssa, ja heidän johtavat insinöörinsä ovat todenneet laskelmiemme olevan erittäin tarkkoja mallinnuksia, kun niitä verrataan toteutuneisiin tai muihin tarkkaan tehtyihin suunnitelmiin energiatehokkuus- ja lämpöpumppuprojekteista.

Rakennuksen tiedot laskelman lähtökohtana

Helpottaaksemme käyttäjiemme elämää arvioimme rakennuksen tiedot avoimien tietokantojen perusteella. Näin saamme ensimmäisen laskelman tehtyä rakennuksesta pelkän osoitteen perusteella.

• Optimaalisen lämmitysmuodon laskennan kannalta tärkeimmät rakennuksen ominaisuudet ovat sijainti, pinta-ala, rakennusvuosi, nykyinen lämmitystapa ja asukasmäärä
• Lämpöhäviöiden arvioinnissa käytetään rakennuksen pintojen lämmönläpäisyä (U-arvo), jotka on arvioitu rakennusvuoden säännösten perusteella. Seinien, ylä- ja alapohjan sekä ikkunoiden pinta-alat on arvioitu paikkatietoon ja rakennuksen teknisiin tietoihin perustuen
• Aurinkosähkön laskentaan tärkeimmät tiedot ovat rakennuksen tyypin perusteella arvioitu sähkönkulutus, sekä katon tyyppi, suunta ja mahdolliset varjostukset

Lämmöntuotannon ja -kustannusten arviointi

Rakennuksen lämpöhäviöt määrittävät sen energiantarpeen. Noin viidenneksen siitä kattaa ihmisten, auringon ja sähkölaitteiden tuottama lämpöenergia. Loppu täytyy jollain muulla - Suomessa yleensä sähköllä, kaukolämmöllä tai öljyllä. Usein pientaloissa käytetään lisäksi takkaa tai ilmalämpöpumppua lisälämmityslähteenä.

Laskelmissamme huomiomme kaikki lämpöhäviöt ja -lähteet tuntitasolla hyödyntäen paikallista säädataa sekä paikallisia energianhintoja, niin sähkönsiirron kuin paikallisen kaukolämmönkin osalta.

Lämpöhäviöiden ja lämmöntuotannon arviot tehdään tuntikohtaisesti vuositasolla rakennuksen teknisten tietojen perusteella

Lämmöntuotannon korvaaminen lämpöpumpulla

Seuraavaksi arvioimme, kannattaisiko rakennuksen lämmöntarve tuottaa lämpöpumpulla nykyisen lämmitysmuodon sijaan. Lämpöpumpun käyttämä energia tulee sähköstä, joten alkuperäinen lämmönkulutus muuttuu sähkönkulutukseksi. Tässä oleellista on se, että ostettavan energian määrä pienenee lämpöpumpun hyötysuhteen verran, eli lämpöpumppu osaa tuottaa tarvittavan lämmön huomattavasti vähemmällä ostoenergialla.

Lämpöpumpun hyötysuhde perustuu sen kykyyn siirtää lämpöä sen sijaan, että se itse tuottaisi lämpöä. Eli lämpöpumppu käytännössä siirtää lämpöä sisäilmaan maahan poratuista lämpökaivoista tai ympäröivästä ulkoilmasta. Prosessin pyörittämiseen tarvitaan sähköä, mutta tarvittava sähkömäärä on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi suoran sähkölämmityksen vaatima energia.

Jos aikaisemmin rakennuksessa oli sähkölämmitys, niin kokonaissähkönkulutus pienenee lämmityksen osalta hyötysuhteen mukaisesti. Muussa tapauksessa rakennuksen sähkönkulutus kasvaa, mutta lämmityksen, eli esimerkiksi kaukolämmön tai öljyn tarve häviää kokonaan. Säästöt lasketaan vertaamalla nykyisen lämmityksen ja lämpöpumpun energiankulutuksen kustannuksia paikallisten energiahintojen perusteella, ottaen huomioon mm. lämpöpumppujen huoltokustannukset, jotka ovat matalat ja ennakoitavat.

Lämpöhäviöiden pienentäminen

Laskemme rakennuksen lämpöhäviöt olettaen, että eristävät rakenteet täyttäisivät nykyiset matalaenergiatalon vaatimukset. Näin saamme optimaalisen lämmönkulutuksen ja lämmityskustannukset, mikäli lisäeristykseen tai uusiin ikkunoihin tehtäisiin tarvittavat investoinnit.

Esimerkiksi vuosituhannen vaihteen määräyksiin verrattuna nykystandardien ikkunat vähentävät lämpöhäviöitä yli puolella, yläpohjan lisäeristäminen 60%:lla, ja seinien lisäeristäminen 40%:lla. Vanhemmilla rakennuksilla säästöt ovat vielä suurempia.

Harjakattoisissa kohteissa usein lisävillan lisääminen on edullista ja hyvin kannattavaa. Muissa tapauksissa saatetaan joutua uusimaan pintamateriaaleja ja rakenteita, mikä on tyypillistä myös seinien lisäeristämisessä. Tämä lisää kustannuksia ja usein toimenpide kannattaa ajoittaa muutenkin tarpeellisen remontin yhteyteen. Ikkunoiden ja ovien vaihtaminen on helpompaa, ja ne tuovat usein merkittäviä hyötyjä vetoisuuteen ja äänieristykseen samalla.

Aurinkosähköpaneelit

Aurinkopaneeleilla voidaan kattaa usein noin 10-20% vuotuisesta sähkönkulutuksesta, sillä säteily painottuu pääosin huhtikuun ja syyskuun väliseen aikaan. Tyypillisessä omakotitalossa tämä tuottaa joidenkin satojen eurojen vuotuisen säästön sähkökuluissa.

Aurinkosähköjärjestelmän kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi sähköenergian hinta ja se, kuinka paljon tuotannosta itse kulutetaan. Omaan käyttöön tuotetun sähkön arvo on sähkön kokonaishinta (sähköenergia, sähkön siirto ja sähköverot), kun verkkoon myydystä sähköstä saadaan korvauksena vain sähköenergian hinta.

Keskeisenä tekijänä on se, kuinka hyvin auringonsäteily kohtaa sähkönkulutuksen. Laskemme tämän käyttäen arvioitua sähkönkulutusta ja paikallista säteilydataa tuntitasolla. Tämän pohjalta pystymme arvioimaan rakennukselle sopivaa aurinkojärjestelmän kokoa ja kannattavuutta.